Govadasa ealáskáhttin
Lean easka ráhkadan ovtta davvi-sámi govadasa. Munnje dat lea earenoamáš bargu ja juoga maid mon dagan duÅ¡Å¡e SápmelaÄÄaide, dat lea bassi diÅ‹ga mii gullo minsiidda. Dat ii oaÄÄo Å¡addat dábalaÅ¡ gálvun mas galgá dinet nu olu go vejolaÅ¡. Go ráhkada govadasa lea árbevierru sohkagullevaÅ¡vuohta ja ávdnasat dehálaÄÄat. Dat leat njuolggadusat maid ferte muitit, muhto dat leage oalle earenoamáš diÅ‹ga.
Sámi doloÅ¡ osku lea Äadnon lundui ja dan ipmárdussii ahte mii olbmot leat oassin luonddus ja ahte mii eat birge luonddu attáldagaid haga. GiitevaÅ¡vuoÄ‘ain váldit dan maid dárbbaÅ¡a, ii eanet. Ja buoremus ladje láhttet eallibiid ja olbmuid vuoste. Juohke diÅ‹ggas lea heagga ja eallin.
Dat lea sáhka de-koloniserema birra dan áiggi, ahte mii Sámit galgat de-koloniseret iežamet, gávdnat dan sámi málle jurddahit ja leahkit. Dat lea gal dárbbašlaš ja juoga maid mii fertet dahkat jos mii galgat seailluhit sámivuođa boahtteáigái. Jos mii duođaid galgat de-koloniseret min kultuvrra de mii fertet álgit siskkil, álgit sieluin ja jurdagiiguin, dat mii lea siskkimus. Váldit ruoktut govadasa atnudiŋgan lea okta vuohki dahkat juste dan.
Min dološ luondduosku šattai váralaš ja manai eatnanvuollái. Dál dat ii leat šaddiin várálaš. Váldit min máttaráhkuid ja máttarádjáid eallinoainnu ja árbevieruid ruoktut sáhttá leahkit fámolaš kollektiivvalaš dálkkodeapmi ja buktit olu iešdovddu minsiidda álbmogiin.
